Kolumni: Tallinnan-liikenteen tulevaisuus?

Toistaiseksi uusin Helsinki-Tallinna -lautta Megastar lähdössä Helsingistä talvella 2017. Kuva: Kalle Id

Helsingin ja Tallinnan välisen lauttaliikenteen tulevaisuus on ollut viime kuukausina usein keskustelunaiheena. Tallinkin vasta vahvistettu uudisrakenne, Helsingin kaupungin halu siirtää rahdin painopiste Vuosaareen ja Kiinasta suuren rahoituspotin saanut FinEst Bay -tunnelihanke herättävät kaikki erilaisia – ja ristiriitaisia – ajatuksia kaupunkien välisen lauttaliikenteen tulevaisuudesta. Minulla on ollut kevään aikana mahdollisuus haastatella sekä Viking Linen että Eckerö Linen emoyhtiö Rederi Ab Eckerön toimitusjohtajia ja saada täten varustamoiden näkökulmia liikenteen tulevaisuuteen. Näkökulmat vaihtelevat yllättävän paljon.

Tallinkin kanta liikenteen tulevaisuuteen on ilman toimitusjohtajan haastatteluakin selvä: 27.3. tilattu toinen Megastar-tyyppinen uudisrakenne kertoo, että Tallinnassa löytyy luottamusta liikennemäärien kasvuun ja varustamolle taloudellisesti kannattaviin lippuhintoihin myös tulevaisuudessa. Samoin Tallink-johdon virolaiselle radiokanavalle kertoma tieto siitä, että uutta alusta harkitaan Starin ja Megastarin rinnalle, ei Starin tilalle, kertoo selvästi Tallinkin tulevaisuudenuskosta.

Eckerö Line operoi vuosina 2004-2012 Helsinki-Tallinna -linjalla matkustajapainotteisella Nordlandialla (kuvassa oikealla) ja rahdin tarpeita palvelleella Translandialla. Kuva: Kalle Id

Helsingissä on jo pitkään keskusteltu siitä, pitäisikö “risteilylaivat” (siis matkustaja-autolautat) siirtää Vuosaareen – huolimatta siitä, että Vuosaaressa ei ole nykyistä suuremman matkustajaliikenteen mahdollistavaa infrastruktuuria. Realismia olisi rahdin ohjaaminen käyttämään enemmän Vuosaaren satamaa, mitä Helsingin satama onkin alkanut tekemään hintaohjauksella. Tämä hintaohjaus sataa ainakin toistaiseksi sekin Tallinkin laariin, sillä Tallink on ainoa Vuosaaresta Viroon liikennöivä varustamo.

Myös haastattelemani Rederi Ab Eckerön toimitusjohtaja Björn Blomqvist uskoo Tallinnan-liikenteen tulevaisuuteen. Vaikka varustamo onkin tyytyväinen nykyiseen alukseensa Finlandiaan, kertoi Blomqvist varustamon pitävän markkinoita silmällä “paremman tai uudemman” korvaavan aluksen löytämiseksi. Eckeröllä liikenteen ohjaaminen Vuosaareen nähdään myös mahdollisuutena: varustamon rahtimäärät ovat kasvaneet koko 2000-luvun, ja paluu operointiin sekä nykyisenkaltaisella matkustaja-autolautalla että rahtipainotteisella ropaxilla toisi etuja muun muassa aikataulusuunnitteluun. Juuri nyt Eckeröllä ei kuitenkaan ole suunnitelmia uuden rahtipainotteisemman aluksen hankkimiseksi.

Vielä vuonna 2017 Viking Line luotti Helsinki-Tallinna -liikenteen kasvuun niin paljon, että rahtasi Ruotsista katamaraani Expressin liikennöimään Viking XPRS:n rinnalla. Kuva: Kalle Id

Negatiivisin kuva Tallinnan-liikenteen tulevaisuudesta oli Viking Linen Jan Hansesilla: linjan runsaan kilpailun ja Viron aiempaa korkeamman hintatason vuoksi Hanses näkee liikenteen kehittyvän yhä enemmän reitti- ja tarvematkailupainotteiseksi eikä näe varustamollaan tarvetta uusiin sijoituksiin Tallinnan-liikenteeseen. Samoin Hanses suhtautuu kielteisesti Vuosaaresta liikennöiviin rahtilauttoihin: Vikingin toimintamalli on tulevaisuudessakin yhdellä matkustaja-autolautalla liikennöinti, eikä siinä ole tilaa erilliselle rahtilautalle.

Paljon otsikoissa ollut Helsingin ja Tallinnan välinen rautatietunneli ei yhdenkään varustamon mielestä tunnu olevan relevantti hanke. Tarkalleen ottaen hankkeita on kaksi ja niillä on lähes sama nimi: FinEst Link on Helsingin ja Tallinnan kaupunkien hanke, FinEst Bay Arean takana on puolestaan mobiilipeleillä omaisuutensa tehnyt Peter Vesterbacka. Jälkimmäinen on ollut hankkeista otsikoissa enemmän, viimeisimpänä Kiinasta saadun (ehdollisen) rahoituslupauksen myötä. Kuitenkaan FinEst Bay Area -hankkeeseen eivät tunnu uskovan hankkeen puuhamiehiä ja kiinalaisia rahoittajia lukuun ottamatta juuri kukaan; hanke on vastatuulessa poliittisten päättäjien joukossa niin Virossa kuin Suomessakin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Tallinnan-tunneli olisi mahdoton, sillä FinEst Linkin alustavan selvityksen mukaan hanke olisi – ainakin FinEst Linkin linjauksella, joka kulkisi Helsingin keskustan kautta – liiketaloudellisesti kannattava.

Seuraava uusi alus Helsinki-Tallinna -linjalle valmistuu vuonna 2022 Rauman telakalta. Kuva: Tallink

Varustamoiden kanta asiaan on kuitenkin selvä: Tallinkin toimitusjohtaja Paavo Nõgenen mukaan tunnelin hinnalla varustamot voisivat tarjota ilmaiset matkat Helsingistä Tallinnaan kaikille halukkaille. Jan Hansesin lausunto on tyhjentävämpi: tunneli tuskin toteutuu – mutta jos se toteutuu, se on vain yksi kilpailija lisää jo valmiiksi maailman kilpailluimpien joukossa olevalla linjalla. Kokemukset Englannin kanaalista kertovat, että rautatietunneli ei lauttaliikennettä syrjäytä. Päinvastoin: Doverin ja Calais’n välillä laivaliikenne on suositumpaa kuin koskaan, vaikka rautatietunneli kulkee täsmälleen samaa reittiä.

Jää nähtäväksi, millä varustamoista on realistisin kuva Tallinnan-liikenteen tulevaisuudesta. Liikenne tuskin voi kasvaa ikuisesti. Kysymys onkin enemmän siitä, missä vaiheessa kasvukäyräänsä linja nyt on? Onko Tallinnan-linja samassa tilanteessa kuin Suomen ja Ruotsin välinen liikenne 80-luvun lopussa ja kasvun rajat ovat jo nurkan takana, vai jatkuuko kasvu vielä pitkään? Tallink ja Eckerö uskovat selvästi vielä jatkuvaan kasvuun, mutta Viking ei. Kummassa tahansa vaihtoehdossa erehtyminen voi olla varustamoille kohtalokasta.

Jutussa viitatut haastattelut voit lukea Ferry Shipping News -julkaisun nettisivuilla englanniksi:

Rederi Ab Eckerön toimitusjohtaja Björn Blomqvistin haastattelun täältä
Viking Linen toimitusjohtaja Jan Hansesin haastattelun täältä

Muokattu 29.3.2019 kello 20.57: korjattu Rederi Ab Eckerön toimitusjohtajan etunimi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.