30-vuotias Finnjet romuttuu Intian rannikolla

LASSI LIIKANEN, KUVAT SAMI KOSKI (1. KUVA) SEKÄ MATHIAS SAKEN (2. KUVA)

Kaikkien suomalaisten tuntema, monelle rakas, Finnjet on tällä hetkellä purettavana Intian rannikolla. Pahamaineisella Alangin romuttamolla on viime aikoina romutettu useita erilaisia laivoja. Näistä yksi suomalaisille tutuin on Finnjet. Miksi "Jetti" on meille suomalaisille - kuten myös saksalaisille niin rakas?

Tuolloin, vuonna 1973, Enso-Gutzeit Oy:n omistuksessa ollut laivavarustamo Finnlines tilasi jotakin täysin uutta. Jotain, mitä ei aikaisemmin oltu näillä vesillä nähty. Työnimellä "Finnjet" kulkenut laiva ei ollut sen aikainen mikä tahansa moottorilaiva. Finnjet herätti kiinnostusta Suomen kansassa heti alkuunsa, eikä ihme.

Laiva oli tuolloin aikansa nopein, suurin, ja upein laiva. Finnjet oli varustettu kahdella kaasuturbiinilla, joita aikaisemmin käytettiin vain lentokoneissa. Näin alus oli ensimmäinen kaasuturbiineilla varustettu kauppa-alus, joiden ansiosta se pääsikin noin 30 solmun nopeuteen. Toisaalta ne osittain ajoivat myös Finnjetin tuhoon, liian suurien polttoainekulujen vuoksi. Finnjet oli myös lähes 213 metriä pitkä alus, jonka vuoksi Helsingin kaupunki muunmuassa levensi Kustaanmiekan väylää noin 30 metrillä, jotta uusi alus pääsisi salmen läpi Eteläsatamaan. Finnjet toi mukanaan myös muutoksen tuulia Eteläsatamaan - aiemmin lähinnä rahtisatamana toiminut satama alkoi Finnjetin myötä muuttua enemmän matkustajapainotteisemmaksi, joksi se muuttuikin lopullisesti 1980-luvulla.

Vuonna 1977 Finnjetin aloittaessa liikenteessä, se herätti suurta kiinnostusta. Helsingissä suuri joukko seurasi aluksen lähtöä Eteläsatamassa, Travemündessä sillä oli suuri laivasaattue perässään. Alus seilasi Helsingin ja Travemünden väliä uskollisesti 10 vuotta. Enso-Gutzeit alkoi siirtää Effoalle Finnlines-konsernia 1980-luvulla. Lopulta, vuonna 1986 Finnjet myytiin Effoalle, joka omisti muunmuassa Silja Linen aluksia. Myös Finnjet sai ylleen Silja Linen brändin, mutta jatkoi toistaiseksi liikennöintiään Helsinki - Travemünde-linjalla.

1990-luvun lopulla Finnjetiä alettiin suunnitella muihin tehtäviin. Sillä oli useita hajanaisia keikkoja muunmuassa Tallinnaan, Rostockiin, Muugaan sekä Pietariin. Bermudalainen Sea Containers oli tullut Silja Linen omistajaksi vuosituhannen vaihteessa. Heikosti kannattava yhtiö päätti supistaa konsernia, ja Finnjet vuokrattiin vuonna 2005 pois Baton Rougeen majoittamaan hurrikaani Katrinan jälkeen kodittomaksi jääneitä opiskelijoita. Tämä oli lopullinen ratkaisu, ja siitä lähtien Finnjetin tulevaisuutta on ehditty epäillä.

Vuonna 2006 rahtaus kuitenkin päättyi, ja Finnjet jäi toimettomaksi. Sea Containers siirsi aluksen Englannin Freeportiin makuutukseen. Loppuvuodesta 2007 Finnjet myytiin Club Cruise-yhtiölle. Aluksesta tuli vuonna 2008 - 31 vuotta Finnjet-nimellä kulkeneena - Da Vinci. Da Vinci ehdittiin siirtämään jo Italiaan muutoksia varten, koska Club Cruisella oli haluja muuttaa alusta käyttöönsä sopivammaksi.

Yllättäen Club Cruisella ei ollutkaan tarvetta Da Vincille. Da Vinci myytiin Jason International-yhtiölle, josta alkoi jo epäilyt. Ex-Finnjet oli myyty romuksi. Alusta yritettiin pelastaa useiden erilaisten saksalaisten sekä suomalaisten tahojen osalta - turhaan. Lopulta kansan järkytykseksi, vielä romuttajienkin mielestä liian hyväkuntoinen, uuden nimen saanut Kingdom saapui Alangin romuttamolle. Kingdomin veto hietikolle tuntui aiheuttavan ongelmia, mutta Kingdom saatiin lopulta rantaan 19.6. Romutus tosin alkoi pelastussuunnitelmien vuoksi vasta syyskuussa.

Onneksi Kingdomille tehtiin vielä ainakin yksi vierailu ennen purkamisen aloittamista. Saksalainen Finnjet-fani Mathias Saken ryhmineen toteutti vierailun Intiaan, Finnjetin takia. Mathiaksen finnjetweb.com-sivustolla on ankaraa kuvamateriaalia Finnjetin viimeisistä päivistä. Mathias myy myös Alangista keräämiään materiaaleja laivalta FinnjetWeb Shopissa.

Kurja on siis Finnjetin kohtalo. Mutta muistelkaamme silti ilolla Finnjetin vuosikymmenien uraa Itämerellä - Finnjet on alus, joka tullaan muistamaan vielä pitkään.

GTS FINNJET 1977 - 2008

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vellamo viehättää

KUVAT & ARTIKKELI TIMO LEHTINEN

Kotkaan kovalla kohulla muuttanut merimuseo ei jätä kävijää kylmäksi. Kolme tuntia menee ensikertalaiselta helposti pelkästään merimuseon puolella. Vellamo on oikeastaan kolmen erillisen kokonaisuuden yhteenliittymä, varsinaisen merimuseon lisäksi täällä pitävät majaa myös Kymenlaakson museo ja tietokeskus Vellamo. Seuraavassa lyhyet maistiaiset Vellamon suuresta tarjonnasta.

Pohjantähti, etelän risti
Merimuseon päänäyttelyn nimenä oli tällä kertaa pohjantähti, etelän risti. Nimi kuvastaa loistavasti sitä missä merenkulussa on kaiken kaikkiaan kyse. Globaalista hyödykkeiden kuljettamisesta niin pohjoisessa kuin etelässäkin. Astuttaessa sisään museon hämäryyteen hengitys salpaantuu, viereiselle seinälle on koko matkalta heijastettu videokuvaa Raahen läheltä, jossa jäänmurtaja kulkee jäissä, äänet ja tunnelma ovat autenttiset. Tuntuu kuin olisi itse miehistönä ja samalla laittaa ajattelemaan kuinka ainutkertaista, hienoa ja samalla haasteellista merenkulku näillä leveyspiireillä ja mitä oikein menettäisimme jos jäitä ei enää tulisikaan. Satunnainen matkailija on täysin myyty. Sisään tullessa kuvaa tulee keulasta ja poistuttaessa perästä, niin kuin sen pitääkin olla. Ensivaikutelma on yhdellä sanalla sanoen vakuuttava.

Navigoinnista ruotsinlauttoihin
Näyttelyssä ei ole unohdettu mitään osaa merenkulusta, luotsaus saa oman osansa heti alussa, alkaen navigoinnin historiasta ja päättyen nykypäivään. Finnpilot on vahvasti esillä, luotsausliikelaitoksella lienee näppinsä pelissä siihen, että Baltic Pilotia ei näyttelyssä mainita. Hauska yksityiskohta lienee se, että semmoinenkin jokapäiväinen esine kuin Finnpilotin lippalakki on päätynyt museoon.

Siirryttäessä luotsien maailmasta eteenpäin tulee vastaan yksi merimuseon hienouksista. Käytävän, josta voi kulkea vaihtuviin näyttelyihin, kattoon on luotu tähtitaivas, eikä mikä tahansa tähtitaivas vaan tähtitaivas sellaisena kuin se oli 6.12.1917 Kotkan taivaalla. Uskomattoman hieno yksityiskohta yhdistettynä käytännöllisyyteen.

Ruotsinlaivat ovat erottamaton osa suomalaista merenkulkua. Merimuseossa asia on ymmärretty ja annettu sille kuuluva sija näyttelyssä. Finnjetin, Botnian ja Sally Albatrossin pienoismallit, S/S Ariadnen turistiluokan hytti ja monet muut visuaaliset esitykset ja esineet ihastuttavat ja tuovat myös muistoja mieleen.

Finnjetin hyttikin
Uskomattomat elämykset seuraavat toisiaan merimuseossa, on merenkulun historiaa kivikaudelta asti, sieltä siirrytään sujuvasti purjelaiva-aikaan, sotavuodet ja lukemattomat muut pikku detaljet antavat ruokaa kaikille aisteille. Juuri kun luulet että olet nähnyt kaiken, uusi innostava esine osuu kohdalle. Yhdessä paikassa voi haistella laivoilla tuotuja mausteita, toisessa taas kuunnella meriaiheista musiikkia jukeboksista, on siellä se Finnjet-valssikin.

Niin siitä Finnjetistä. Osastossa, jossa kerrotaan merenkulkijoista ja heidän arkipäivästään ja naisista merellä löytyy löytö, aito GTS Finnjetin B-luokan hytti vuodelta 2004. Hytti on vieläpä täytetty pienillä yksityiskohdilla, lakanat ovat hujan hajan ja pöydällä lojuu tyhjiä pulloja, niin kuin hyttisiivoja tilanteen varmasti näkisi ja näki. Todella hienoa että tuosta legendaarisesta aluksesta on saatu edes tuon verran pelastettua ja meille, jotka Finnjetillä eivät ole käyneet antaa tuo pieni hytti edes palasen siitä mitä Finnjet parhaimmillaan edustaa.

Jäänmurtajat ja merivartijat
Talvimerenkulku on saanut sille kuuluvan arvoisen paikkansa museon kokoelmissa, jäänmurtajien historiaa ja nykypäivää esitellään mm. pienoismallien voimin. Nesteen tankkeri Temperakin on saanut pienoismallinsa, osoittaakseen kuinka nykyaikainen merenkulku on ratkaissut kovan talven ongelmat jos murtajaa ei ole heti saatavilla.

Viranomaismerenkulkuakin on muistettu, Kymenlaakson museon tarjoama merivartiomuseo, esittelee merivartijoiden arkea ja nykypäivää innostavalla tavalla. Suuren suosion näyttää saavuttaneen simulaattori jossa itse saa ajaa apuveneellä yrittäen etsiä etsintäalueelta vedenvaraan joutunutta henkilöä. Todella mukavaa ajankulua ja itselle ainakin hyvin avartava kokemus. Merivartiomuseon kohokohta lienee VMV-11, vanha suomalainen vartiomoottorivene. Kuten kuuluu, veneessä on kaikki yksityiskohdat ihan viimeisen päälle, mukaan lukien miehistö.

Kotkan merimuseo tarjoaa uskomattomia elämyksiä ja on varmasti hintansa väärti. Mukaan kannattaa varata kuitenkin reilusti aikaa, sillä oman kolmetuntiseni aikana maakuntamuseo ja vaihtuvat näyttelyt eivät saaneet ansaitsemaansa huomiota, kaikkea muuta merimuseo tarjoaakin. Onneksi katsottavaa jää toisellekin kertaa. Merimuseo Vellamo on ehdottomasti kaikkien merenkulusta kiinnostuneiden ja kulttuurinälkäisten unelma!