Lokikirja: helmikuu 2018

Merenkulun tärkeimpiä tapahtumia niin kotivesiltä kuin maailman meriltä helmikuulta 2018. Koonneet Kalle Id, Lassi Liikanen ja Olli Tuominen.

Viking Line ei käyttänyt optiotaan toisesta kiinattaresta. Varustamo tiedotti helmikuun alussa, että optio on päästetty raukeamaan. Uudisrakennus NB 488A:n on määrä valmistua vuonna 2020. KI

Containeships Strom laskettiin vesille tammikuun lopussa. Kuva: Containerships

Toinen Containershipsin uudisrakennuksista vesille. Containershipin uudisrakennusohjelma Kiinassa edistyy, kun sarjan toinen alus, Containerships Strom laskettiin vesille tammikuun lopussa. Heti vesillelaskun jälkeen laskettiin kolmannen aluksen köli, ja neljännen aluksen lohkotuotanto on parhaillaan käynnissä. Containerships arvioi nyt, että sarjan ensimmäinen alus, Containerships Nord luovutetaan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana ja  muut alukset seuraavat sen jälkeen kahden kuukauden välein. Koko nelikko pitäisi olla liikenteessä vuoden 2019 alkupuoliskolla. OT

Ensimmäinen Maerskin uusista Itämeren feedereistä valmis. Tanskalainen varustamojätti Maersk tilasi vuonna 2015 Kiinasta seitsemän erityisesti Itämeren-liikenteeseen suunniteltua, 1A-jääluokitettua konttialusta. Sarjan ensimmäinen alus, Vistula Maersk luovuttettiin Maerskille 1. helmikuuta. Alukset ovat selkeästi suurimmat Itämeren-liikenteessä kulkevat konttilaivat liki 3 600 TEU:n konttikapasiteetilla. Pääsääntöisesti Itämeren-liikenteen konttilaivojen kapasiteetti on 1 400 ja 1 700 TEU:n paikkeilla. Sarjaan kuuluu myös Suomeen viittaavan nimen saanut Vuoksi Maersk. OT

Fincantieri osti 50 prosenttia STX Francesta. STX France -telakkayhtiön uudesta omistuspohjasta päästiin sopuun helmikuun alussa: Fincantieri ostaa yhtiöstä 50%, Ranskan valtio säilyttää 34,34% osuuden, telakkayhtiö Naval Group (sekin pääosin Ranskan valtion omistama) ostaa 10%, telakoiden työntekijät 2,40% ja paikalliset yritykset 3,26%. Mikäli työntekijöille ja paikallisille yrityksille suunnitelluille osuuksille ei löydy ostajaa, myydään nekin Naval Groupille. Näin STX Francesta tulee käytännössä Italian ja Ranskan valtioiden yhteisyritys, sillä Fincantierin omistaa Italian valtio. KI

Destination Gotlandin Visborg myöhästyy. Kiinassa GSI:n telakalla rakenteilla oleva Visborg myöhästyy entisestään ja tulee liikenteeseen nykyisen tiedon mukaan ensi syksynä. KI

TUI Cruises tilasi Mein Schiff 7:n Turusta. Parhaillaan rakenteilla olevien Mein Schiff 1:n ja 2:n sisaralus tulee valmistumaan 2023. Tilaus on vielä ehdollinen ja riippuu rahoituksen järjestymisestä. KI

Nova Star. Kuva: Quest Navigation

GNV, Moby ja DFDS tilasivat uudisrakennuksia, TT-Linelle esisopimus. Kerroimme kiinalaisen uudenvuoden tienoilla solmituista laivatilauksista tuoreeltaan omassa artikkelissaan. KI

Nova Star Polferriesille. Polferries on rahdannut viimeeksi Gibraltarinsalmessa liikennöineen Nova Star -lautan. Alus tulee Polferriesin liikenteeseen Nynäshamn-Gdansk -linjalle maaliskuun lopulla. KI

Havainnekuva Wasalinen mahdollisesta uudisrakennuksesta. Kuva: Wasaline / Wärtsilä

Tiedustelut Merenkurkun uuden lautan rakentamisesta 17 telakalle. Vaasan kaupungin ja Uumajan kunnan projektiyhtiö Kvarken Link on lähettänyt tiedustelut 17 telakalle eri puolilla maailmaa Merenkurkun liikenteeseen suunnitellun uuden laivan rakentamisesta. Tarkoituksena on sekä selvittää yhtäältä kiinnostuneiden telakoiden määrää ja saada toisaalta tieto suunnitellun uudisrakenteen todellisesta hintaluokasta. KI

Hurtigrutenin arktisten alueiden hybridilaiva myöhästyy. Hurtigrutenin ensimmäinen tilatusta kahdesta hybridialuksista, Roald Amundsen, myöhästyy rakennusaikataulustaan noin 10 kuukaudella. Laivan piti alunperin valmistua liikenteeseen kuluvan vuoden heinäkuussa, mutta nyt Hurtigruten ja Klevenin telakka ilmoittavat luovutuksen siirtyvän vuoden 2019 toukokuuhun. Myöhästyminen vaikuttaa jopa 3 000 jo matkansa varanneeseen matkustajaan. Laiva laskettiin vesille nyt helmikuussa. LL

Tanskan sisäisen liikenteen varustamo Færgen myynnissä. Useista Tanskan sisäisen liikenteen lauttalinjoista huolehti Færgen-varustamo on kokonaan myynnissä, kertoi varustamon toimitusjohtaja 20.2. Jo aiemmin kerrottiin Tanskan valtion etsivän ostajaa 50 prosentin osuudelleen, mutta nyt myös toisen puolikkaan omistaja Clipper Group haluaa eroon omistuksestaan. Myyntihalut liittynevät siihen, että Færgen menettää tänä syksynä sopimuksen valtion tukemien Bornholmiin suuntautuvien linjojen liikennöinnistä Molslinjenille. KI

Linda Line aloittamassa rahtiliikenteen. Linda Linen toimitusjohtaja Enn Rohula kertoi helmikuun lopulla varustamopen perustaneen uuden tytäryhtiön Lindaline HT AS:n harjoittamaan rahtiliikennettä. Ainakin alkuvaiheessa Lindaline HT AS tulee liikennöimään rahdatuilla aluksilla. Alusten kerrotaan tulevan liikenteeseen ”klassisilla rahtialusreiteillä”, mitä se sitten tarkoittaakaan. On vielä epäselvää miten – jos mitenkään – Linda Linen rahtiliikenne vaikuttaa varustamon matkustajaliikenteeseen Helsingin ja Tallinnan välillä. Lindan molemmat katamaraanit Merilin ja Karolin myytiin viime vuonna ja on mahdollista, että uuden aluevaltauksen myötä Linda Line luopuu matkustajaliikenteestä kokonaan. KI

Havainnekuva Grimaldin tilaamista hybridi-roroista. Kuva: Knud E. Hansen

Finnlines tilaamassa uusia laivoja? Finnlines tiedotti tulosjulkistuksen yhteydessä vaatimattomasti yhdellä virkkeellä, että se on solminut aiesopimuksen kolmesta 7 300 kaistametrin roro-aluksesta. Kaistametrien perusteella kyse lienee samasta hybridikäyttöisestä roro-alustyypistä, joita Finnlinesin emoyhtiö Grimaldi on tilannut Kiinasta yhteensä kuusi. Lisäksi tilaukseen on kerrottu sisältyvän optio neljästä aluksesta. Onko kyseessä lisätilaus vai aiemmin tilattujen alusten allokoiminen konsernin sisälllä Finnlinesille, jää nähtäväksi. Finnlines on viime aikoina investoinut voimakkaasti laivastoonsa ostamalla Europalinkin takaisin ja pidentämällä neljää Finnbreeze-luokan alusta. OT

Baltic Princessin telakointi venähti. Baltic Princessin telakointi Puolassa pitkittyi selvästi suunniteltua pidemmäksi. Alunperin laivan piti palata liikenteeseen jo 22. helmikuuta, mutta Tallink Silja joutui kahteen otteeseen siirtämään liikenteeseen paluuta, joka tapahtui lopulta 8. maaliskuuta. Viivästys johtui vaihdelaatikon vaihtamisesta johtuvista teknisistä syistä. Myöhästyneen paluun johdosta Galaxy kulki myös muutaman päivän maaliskuun alussa Baltic Princessin aikataululla iltalähdöllä Turusta. Baltic Princessin uudistuksista voi lukea toimittajamme blogista (englanniksi). LL

Aida tilasi kolmannen uudisrakenteen Meyer Werftiltä. Aida Cruises tilasi kolmannen AidaNova-luokan uudisrakenteen Meyerin Papenburgin telakalta valmistuvaksi 2023. Tilattu alus on yhdeksäs saman tyypin alus, jonka Meyerin telekat Papenburgissa ja Turussa tulevat rakentamaan Carnival Corporation & PLC:n brändeille. KI

Havainnekuva Calypsoon liitetystä irtokeulasta. Kuva: Liikennevirasto

Saimaan jäänmurtoa varten uusi moottoroitu irtokeula. Liikennevirasto allekirjoitti 28.2. sopimuksen Turun Korjaustelakan kanssa uuden moottoroidun jäätämurtavan irtokeulan rakentamisesta sekä Alfons Håkansin Calypso-hinaajan muuttamisesta irtokeulan ”työpariksi”. Yhdistelmää tullaan käyttämään Saimaan ja Saimaan kanavan jäänmurrossa kymmenvuotisella sopimuksella. Irtokeula on esimmäinen Turun Korjaustelakan uudisrakenne (joskin samalla telakalla rakennettiin aluksia 1970-luvulla kun se oli Naviren omistuksessa). ILS-insinööritoimiston suunnitteleman irtokeulan on tarkoitus valmistua tämän vuoden lopulla. KI

Itämeren varustamot takoivat hyvää tulosta. Vuosi 2017 oli taloudellisesti menestyksekäs suurimmalle osalle Itämeren varustamoista. Matkustajaennätyksen lisäksi Tallink Group teki historiansa suurimman liikevaihdon (967 miljoonaa euroa) ja liikevoitto verojen jälkeen kasvoi edellisvuodesta vajaan 12 prosentin verran 49 miljoonaan euroon. Niin ikään Finnlines raportoi reippaasta liikevaihdon kasvusta 536 miljoonaan euroon, ja tilikauden tulokseksi tuli lopulta 82 miljoonaa euroa. Wasaline raportoi liikevaihdon kasvaneen 19,3 miljoonaan euroon, ja tulos parani reilusti viimevuotisesta liki 1,8 miljoonaan euroon. Myös Viking Linen liikevaihto kasvoi 522 miljoonaan euroon, mutta verojen jälkeinen tulos tipahti 5,3 miljoonaan euroon. Tulosheikennykseen vaikuttivat varustamon mukaan heikompi tuotto matkustajaa kohden, sekä kohonneet liiketoiminnan kulut, kuten polttoaineen hinnan nousu ja Viking FSTR:n liikennöinnistä seurannut korkeampi kustannustaso edellisvuoteen verrattuna. Eckerö-konserni ei vielä ole julkaissut tulostietojaan koko viime vuodelta. LL

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *