Lokikirja: Toukokuu 2018

Merenkulun tärkeimpiä tapahtumia niin kotivesiltä kuin maailman meriltä huhtikuulta 2018. Koonneet Kalle Id, Jussi Littunen ja Olli Tuominen

Express Tallinnassa keväällä 2017. Armas ei ole tehnyt aluksen ulkonäköön juurikaan muutoksia. Kuva: Kalle Id

Express Armasin laivastoon. Viime kesänä Viking Linen Viking FSTR-pikalaivana tunnetuksi tullut Express liikennöi ainakin kesäkauden espanjalaisen Naviera Armasin liikenteessä Kanariansaarilla. Ruotsalaisen Nordic HSC:n omistama alus on edelleen Ruotsin lipun alla. Armaksen kanssa solmitun sopimuksen kestosta ei ole tietoa. OT

Australian TT-Linen uudisrakennetilaus varmistui. Australialaisen lauttavarustamo TT-Linen uudisrakennustilaus saksalaiselta Flensburgilta on vahvistunut, kun osapuolet allekirjoittivat aiesopimuksen toukokuun alussa. Tasmanian ja manner-Australian väliseen liikenteeseen tulevat alukset valmistuvat suunitelmien mukaan vuonna 2021. Alusten pituus on 212 metriä, ja niiden kapasiteetti on 2 500 kaistametriä ja 2 000 matkustajaa, joita varten laivalle tulee 280 hyttiä. OT

Meyer Turku teki voitollisen tuloksen ja luovutti kaksi alusta vuonna 2017. Turun telakka eli Meyer Turku teki jälleen vahvan tuloksen viime vuonna. Yhtiön liikevaihto ylitti 800 miljoonan euron rajan ja liikevoitto oli 32,2 miljoonaa. Telakan tuotanto kasvaa suunnitelmien mukaan ja viime vuoden aikana se luovutti kaksi alusta, Megastarin sekä Mein Schiff 6:n TUI Cruisesille. Telakan 200 miljoonan investointiohjelma jatkuu suunnitelmien mukaan, ja tilikauden voitto käytetään sen rahoittamiseen. OT

Hapag-Lloyd Cruises tilasi kolmannen uudisrakenteen. Saksalainen risteilyvarustamo Hapag-Lloyd Cruises tilaa kolmannen Hanseatic-luokan expedition-risteilyaluksen norjalaiselta Vard-telakalta. Lisäksi Hapag-Lloydin ja sen emoyhtiön TUI AG:n suunnitelmissa on mahdollisesti vielä neljäskin samantyyppinen uudisrakennus, kertoo Cruise Business. Luokan kahta ensimmäistä alusta, nimiltään Hanseatic Nature ja Hanseatic Inspiration, rakennetaan parhaillaan Norjassa. Niiden molempien on tarkoitus aloittaa liikenne ensi vuoden huhti- ja lokakuussa. Alusten pituus on 138 metriä, bruttovetoisuus 15 650 ja matkustajakapasiteetti 230 henkilöä.  JL

Silversea Cruises tilasi taas uudisrakenteen Fincantierilta. Silversea Cruises kasvattaa risteilijälaivastoaan tilaamalla lippulaivalleen toisen sisaraluksen. 320 miljoonan euron arvoisen loistoristeilijän on tarkoitus valmistua vuonna 2021 ja saada nimekseen Silver Dawn. Vuonna 2017 valmistunut Silver Muse on varustamon tiedotteen mukaan saanut hyvän vastaanoton matkustajilta, minkä johdosta varustamo Fincantierilta jo aiemmin toisen Muse-luokan aluksen. Sen tarkoitus aloittaa liikenne vuonna 2020 nimellä Silver Moon.  JL

Corsica Ferries suunnittelee uudisrakenteita. Ranskalais-italialainen Corsica Ferries suunnittelee kahden uuden lautan rakennuttamista ja on lähestynyt telakoita niiden rakentamisesta. Varustamon mukaan alukset tulevat olemaan samaa kokoluokkaa kuin varustamon laivastoon viime vuonna liittynyt Pascal Lota (tuttu aiemmin Suomenlahdelta Tallinkin Superstarina), joka kuljettaa 2 300 matkustajaa ja 650 henkilöautoa. Uudet alukset korvannevat Corsica Ferriesin vanhimpia aluksia; varustamon laivastossa on peräti neljä 1970-luvun alussa rakennettua laivaa. KI

Jäätalvi 2017-2018 päättyi. Viimeinen Perämerellä avustanut suomalainen jäänmurtaja lähti Perämereltä kohti Helsinkiä perjantaina 18.5, mikä merkitsi jääkauden päättymistä talven 2017-2018 osalta. Lauhana alkanut kausi muuttui tammikuun lopussa nopeasti vaativammaksi kuin kaksi edellistä kautta, mutta pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna kyseessä oli melko tavanomainen jäätalvi. Kaikki kahdeksan suomalaista jäänmurtajaa olivat käytössä talven aikana, ja operointipäiviä niille kertyi yhteensä 663. Vaativimmilla alueilla Perämeren pohjoisosassa toimivat Polaris ja Urho. Pisimpään palveli päättyneellä kaudella Kontio, joka aloitti kauden 18.12. ja lähti paluumatkalle tasan viisi kuukautta myöhemmin. JL

Havainnekuva PZM:n Unity Linen liikenteeseen suunnittelemasta uudisrakenteesta. Kuva: PZM

Polska Zegluga Morska suunnittelee 20 uudisrakennetta. Puolan valtion omistaman Polska Zegluga Morska (PZM) aikoo rakennettuu neljä matkustaja-autolauttaa Unity Linen liikenteeseen, 15 rahtialusta Itämeren ja Amerikan Suurten järvien väliseen liikenteeseen, sekä yhden LNG tankkerin. PZM:n on jo pitkään tiedetty suunnittelevan uudisrakenteita Unity Linelle, mutta nyt aluksista saatiin viimein lisätietoja: ne tulevat olemaan ns. Ystadmax-kokoa eli 204 metriä pitkiä ja niiden kapasiteetti tulee olemaan 521 matkustajaa ja 3 600 kaistametriä rahdille. Suunnittelussa on otettu huomioon mahdollinen myöhempi pidennys 225 metriin. Alukset varustettaisiin Wärtsilän LNG/diesel hybridikoneilla, akuilla sekä akkuihin virtaa tuottavilla tuuligeneraattoreilla. Unity Line liikennöi Puolan Świnoujściestä Ruotsin Ystadiin ja Trelleborgiin yhteensä seitsemällä laivalla, minkä lisäksi varustamo tutkii linjan avaamista Świnoujściestästä Britanniaan. Myös toinen Puolan ja Ruotsin välillä liikennöivä Puolan valtion omistama varustamo Polferries on rakentamassa uutta alusta Świnoujście-Ystad -linjalleen. KI

Marella Cruises suunnittelee uudisrakenteita. TUI AG:n tytäryhtiö Marella Cruises suunnittelee laivastonsa kasvattamista, mutta Travel Weeklyn mukaan ongelmaksi saattaa muodostua telakoiden kapasiteetti. 16 prosenttia Britannian risteilymarkkinoista hallitseva Marella haluaisi uudella aluksella tarjota matkustajilleen korkealuokkaisempia palveluita, esimerkiksi useampia parvekehyttejä ja lisää tilaa matkustajaa kohden. TUI:n pääjohtaja Fritz Joussenin mukaan yhtiössä harkitaan myös käytetyn tonniston hankkimista, sillä telakoiden hyvästä työllisyystilanteesta johtuen mahdollinen uudisrakennus valmistuisi vasta vuoden 2025 tienoilla. Varustamo operoi tällä hetkellä viittä alusta, kunnes TUI Cruisesin Mein Schiff 1 ja 2 liittyvät Marellan laivastoon kesällä 2018 ja kesällä 2019. Näiden paikan TUI:n laivastossa ottavat Turussa rakenteilla olevat samannimiset uudisrakenteet. JL

Havainnekuva Havila Kystrutenin tulevista aluksista. Kuva: Havila

Havila tilasi laivansa Norjan rannikkoliikenteeseen Norjasta ja Espanjasta. Havila Kystruten tilaa kaksi matkustaja-autolauttaa espanjalaiselta Vigo Hijos de J. Barreras -telakalta, joka etsii parhaillaan alihankkijaa rakentamaan aluksista toista. Tämä johtuu siitä, että alusten olisi oltava valmiina vuoden 2021 alussa eikä Barrerasin telakalla välttämättä riitä kapasiteetti kahden aluksen rakentamiseen. Alukset on tarkoitettu Bergenin ja Kirkkoniemen väliseen rannikkoliikenteeseen, jota tällä hetkellä liikennöi yksin Hurtigruten. Vuonna 2021 alkavan sopimuskauden myötä reitti jaetaan kahdelle operaattorille siten, että Havila Kystruten asettaa liikenteeseen neljä alusta ja Hurtigruten seitsemän. Havilan uudisrakenteet ovat 125 metriä pitkiä, 20 metriä leveitä ja kuljettavat noin 700 matkustajaa. Kahden Espanjasta tilatun lautan lisäksi Havila rakentaa kaksi saman sarjan alusta omaan konserniin kuuluvalla Havyardin telakalla. JL

Tallink listautuu myös Helsingin pörssiin. Tallink-konserni aikoo tehdä toissijaisen listautumisen Helsingin pörssiin Tallinnan pörssin rinnalla. ”Toissijaisen listautumisen ansiosta Tallink-konsernin osakkeet ovat helpommin sijoittajien saatavilla. Helsingin pörssi on luonteva valinta listautumiselle, koska Suomi on yksi Tallink-konsernin tärkeimmistä kotimarkkinoista”, perustelee Tallink-konsernin toimitusjohtaja Paavo Nõgene. KI

Espanjan kilpailuviranomaiset hyväksyivät Armasin ja Trasmediterranean fuusion; osa liikenteestä myydään FRS:lle.  Kilpailuviranomaiset antoivat hyväksyntänsä yrityskaupalle, jossa Trasmediterranea myydään Naviera Armas -varustamolle. Kaupan arvo on 260 miljoonaa euroa. Viranomaiset asettivat kauppaan kuitenkin ehtoja, joilla estetään monopolin syntyminen tietyille reiteille. Siksi Motrilin (Espanja) ja Melillan (Pohjois-Afrikka) sekä Huelvan ja Kanarian saarten väliset reitit siirtyvät laivayhtiö Förde Reederei Seetouristikin (FRS) operoitaviksi. Samalla kaksi Armasin entistä alusta, Volcan de Tauce ja Volcan de Teide, vuokrataan saksalaisen FRS:n laivastoon.  Vuokraussopimus alkaa jo heinäkuun alusta ja käsittää kolmen vuoden ajanjakson, jota voidaan haluttaessa pidentää vuodella. Esittelimme Armasia ja Trasmediterraneaa sekä Kanarian-saarten lauttaliikennettä yleensä juttusarjassa numeroissa 3-6/2013. JL

Havainnekuva E-Flexer-luokan laivasta Brittany Ferriesin väreissä. Kuva: Brittany Ferries

Brittany Ferries rahtaa Stenalta toisenkin E-Flexerin. Ranskalainen Brittany Ferries rahtaa Stenalta toisenkin E-Flexer -ropaxin. Sopimuksen myötä aluksia on tilattu jo kuusi. Tämä viimeisin E-Flexer tullaan rahtaamaan viisivuotisella sopimuksella Brittany Ferriesille Britannian ja Espanjan väliseen liikenteeseen. Jo viime vuoden puolella Brittany Ferries ja Stena sopivat yhden E-Flexerin rahtauksesta, mutta nyt solmittiin siis sopimus toisesta. Kuudesta tähän mennessä tilatusta E-Flexeristä siis kolme on tulossa Stena Linen liikenteeseen, kaksi rahdataan Brittany Ferriesille viiden vuoden sopimuksilla ja yksi DFDS:lle kymmenen vuoden sopimuksella. Lisäksi alusten tilaajalla Stena Rorolla on optio vielä kahdesta lisäaluksesta. KI & OT

Man-saaren hallinto osti Isle of Man Steam Packet Companyn. Man-saaren hallitus solmi 25.5. sopimuksen saarille liikennöivän lauttavarustamon Isle of Man Steam Packet Companyn (IoMSPC) hankkimista 100% saaren hallinnon omistukseen ”saarelaisten intressien turvaamiseksi” peräti 124 miljoonan punnan hintaan. IoMSPC:n laivastoon kuuluu kaksi alusta: pika-alus Manannan ja matkustaja-autolautta Ben-my-Chree. Alukset liikennöivät Man-saaren pääsatamasta Douglasista Heyshamiin, Liverpooliin, Belfastiin ja Dubliniin. KI

Linda Linen emoyhtiö konkurssiin – lupaa silti jatkaa liikennettä. Käsittelimme asiaa omassa artikkelissaan Ulkomatalan nettisivuilla. KI

Pidennetty Peter Pan Bremerhavenissa 19.4.2018. Kuva: Kalle Id

TT-Linen Peter Pan palasi liikenteeseen pidennettynä. Ruotsista Saksaan ja Puolaan liikennöivän TT-Linen vuonna 2001 valmistunut Peter Pan palasi liikenteeseen toukokuun lopussa Bremerhavenissa Lloyd Werftillä suopritetun pidennyksen jälkeen. Telakoinnissa laivan pituus kasvoi 190:stä 219 metriin ja perän rahtikantta laajennettiin, minkä myötä laivan rahtikapasiteetti kasvoi noin 25 prosentilla. Laivan matkustajakapasiteetti sen sijaan pysyi ennallaan. Lisäksi telakoinnin yhteydessä laivan keulabulbi vaihdettiin uuteen ja keulaa lyhennettiin. Laivan pidentäminen vaati myös muutoksia Trelleborgin, Rostockin ja Travemünden lauttasatamiin; nyt kaikki kolme satamaa voivat vastaanottaa peräti 240 metriä pitkiä matkustaja-autolauttoja. KI